Ärsytti
Taisi olla eilen superväsymystä. Nukahdin jo yhdentoista aikoihin ja heräsin vasta yhdeltä iltapäivällä. Muutamaan kertaan havahduin yöllä, muun muassa siihen, että hiukset olivat auenneet nutturalta ja yritin aktiivisesti kuristua niihin.
Aamu/päivänukkumista varmaan edesauttoi se, että ilmoitin lapselle eilen, että tänään pysyvät koneet kiinni. Ei siis tarvinnut aamulla havahtua siihen mölinään, jota pelaaminen ja samanaikainen skypessä roikkuminen yleensä aiheuttavat.
Hitaasti lähti päivä käyntiin, vähän mietitytti sekin, että miten sitä töitä jaksaa, jos vapaalla oleminenkin näin kovasti väsyttää. Tein sitten päätöksen, että jos ei jaksa, niin menee lääkäriin ja jää suosiolla vielä saikulle. Lääkäriin pitäisi mennä kai muutenkin. Kuukausi sitten bussissa johonkin tankoon lyöty polvi on edelleen jäykkä ja kipeä. Ehkä se on vain päättänyt jäädä sellaiseksi.
Siivosin kodin, kun epäilin, että loppiaisena en vain jaksa. Voi mennä nukkumiseen se päivä. Kastelin kukatkin ja ihmettelin, miten ne ovat edelleen hengissä. Mutta ehkä olen kuin aavikko: ankara ja arvaamaton. Välillä saavat kasvit olla kuukauden tai kaksi ilman vettä ja sitten uitan niitä syyllisyyden tunnon tuomin voimin.
Pakkasin lapsen autoon ja lähdettiin leffaan. Parkkipaikkaa ei tietenkään läheltä löytynyt, joten piti ajella vähän kauemmaksi ja sitten saliin. Aivan täyteen saliin. Ahdisti jo valmiiksi. Viereen tuli perhe, jossa oli äiti, isä ja viisi lasta. Vanhemmat sitten kokivat oikeelliseksi kommentoida elokuvaa ääneen toisilleen ja välillä äiti selitti lapsilleen, että mitä kankaalla tapahtuu. Ehkä lapset olivat sokeita. Tai sitten äiti vaan piti niitä todella tyhminä. Tiedä tuota mutta ärsytti.
Leffan jälkeen tietysti oli suljettu reitti autolle, joten juoksenneltiin jossain ulkosalla, pitkin autoramppeja ja yritettiin paikallistaa kärryä. Kyllä se lopulta löytyi, mutta ärsytti.
Mentiin syömään, koska aamiaista on hyvä syödä illalla seitsemän jälkeen. Onnistuin kaatamaan puoli litraa kolaa, jo ennen kuin poistuin palvelutiskiltä. Ärsytti.
Onneksi palvelutyttö lupasi tuoda uuden pöytään.
Ja sitten kauppaan, että lapsella on huomiseksi jotain syömistä. Vieras kauppa, eikä mikään ollut oikealla paikallaan, eikä tarjolla sellaisia tuotteita, joita olisin halunnut. Ärsytti.
Selvittiin sentään kotiin. Se ei ärsyttänyt, joka lienee ihan hyvä.
Huomenna siis töihin. Pitää varmaan koittaa meikatakin taas ja pukea jotain järkevää päälle, pieni ahdistus, muttei sentään maata kaatava. Ehkä se tästä. Ottaa vaan lääkkeet ajoissa ja nukkuu hyvin.
Vähän voi vielä kutoa ja sitten yrittää käydä nukkumaan ärsyyntymättä.