Kela, tuo huumorin lähettiläs
Yöllä nukuttiin.
Aamulla herättiin.
Väsytti, mutta herättiin yhtä kaikki.
Olin henkisesti valmistautunut liikahteluunkin, mutta suunnitelman toisessa päässä tapahtui yllättäviä. En siis liikkunut.
Katsoin yhden elokuvan ja tein eilen aloitetut sukat loppuun. Taas yhden joululahjan lähempänä maalia.
Kirosin Kelaa, joka ei osaa päätöksiä tehdä ja päätin tehdä jotain mukavaa.
Astelin siis puuhahuoneeseeni. Ensin ajattelin tehdä lapselle housut ja sitten ajattelin tehdä takin ja sitten ajattelin kaikenlaista. Lopulta käsi osui farkkukankaaseen ja päätin tehdä siitä pussukan, tosin ison. Nälkä kasvoi syödessä. Alta näkee mitä syntyy, kun yhdistelee farkkua, kuolinpesästä haettua pitsiä, verhot ja superlonia. Useamman tunnin homma.
Kuorin siinä välissä kyllä kaksi kiloa porkkanoitakin, ihan vaan jos vaikka huvittaisi syödä. Ei kyllä huvita. Sitä paitsi tulee maha kipeäksi kaikesta syömisestä. Yritän taas huomenna.
Mutta se Kela.
Ensinnäkin koko tämä työnantajan ja Kelan järjestämä rahojen piilotus, ei ole suosikkileikkini. Työntekijänä koen tämän lähinnä sellaiseksi haistapa jotain viestinnäksi. Mitäs sairastuit kusipää, nyt me tehdään sun elämä mahdollisimman vaikeaksi. Toisaalta, ei jaksa enää edes vituttaa. Jos sitä saa mitä tilaa, niin mun kuponki on kyllä ollut erittäin huonosti täytetty. Pitäisikö tämä tulkita nyt sitten siten, että ei kannata tehdä töitään tunnollisesti ja hyvin? Lusmuillaan, hutiloidaan ja nostetaan palkkaa. Tylsyyteen voi kuolla, mutta eipä ainakaan pala loppuun.
Lapsi toi postit, kun tuli koulusta kotiin. Kirje Kelalta. Hetken ajattelin, että se päätös nyt sitten vihdoin.
Mutta paskat.
Siellä kerrottiin, että he ovat laskeneet väärin ja minulle on maksettu liikaa sairaspäivärahaa ja nyt pitää oikaista ja varmaan jotain periä takaisinkin. Ihan vain sitä tässä lähdin ihmettelemään, että mistä he sitä takaisin perintää taas tekivätkään? Oliko kyse siitä sairaspäivärahasta, jota minulle ei edelleenkään ole maksettu? Onko Kelalla jokin sellainen salainen imukuppielin, jolla se voi periä takaisin jotain jostain, jota ei ole maksettukaan? Hyvin hyvin mielenkiintoista. Mutta siis oma vika, mitäs sairastuit. Ehkä ne vois vaikka lakkauttaa lapsilisän meidän kohdalta kokonaan! Hittojakos, ei me silläkään rahalla mitään tehdä. Mä oon jo oppinu oleen syömättä ja lapsi voidaan vaikka saattaa lastensuojelun piiriin. Ainoo, että jos vois vaikka lääkkeitä varten saada maksusitoumuksen, niin muu menee kyllä ittellään. Kolaa kyllä tarvii olla, mutta kerjäämällä varmaan saa sen verran. Tai myymällä niitä lääkkeitä.
Elämä on mielenkiintoista, koskaan ei tiedä missä muodossa se paska osuu tuulettimeen tai naamaan.
Erinäisten Kelasta riippumattomien vaiheiden myötä, siitä muodostui varsin
näpäsäkkä pussukka.
Se on kyllä ihan nätti omaankin silmään.