Punainen lanka
Lapsi rupesi illalla vaatimaan, että iltasadut takaisin kuvioihin. Koska olen paska äiti, niin suostuin vaateeseen. Aloitettiin sitten Monte Criston kreivi eilen. Ajattelin, että jotain kevyttä ja nopeasti luettavaa.
Oma ilta oli valintoja. Ottaako lääkettä vai eikö ota lääkettä?
Arvoin aika pitkälle, mutta pakko todeta, ei ole unta, jos ei ota nappeja. Tosin kun napitus tapahtuu vasta yhdeltätoista saa hetken odotella unta. Ja aamulla on aivan mahdotonta nousta. Lähetin lapsen matkaan ja otin tunnin verran lisää unta.
Piti käydä mt-messuilla, mutta ei sitä vaan jaksanut, eikä pystynyt. Ajattelin kyhjöttää sängyn reunalla koko päivän. Aloin kutomaan sukkaa yhdelle ystävälle.
Askartelukaveri houkutteli taas kankailla. Pienellä nykimisellä pääsin jopa liikkeelle ja kävin pikaisesti kylässä.
Kotiin jatkamaan sukkaa. Tohtori Ogdenin avioliitto on ongelmissa!
Ajattelin vähän ommellakin. Innovaattorina päätin tänään yhdistää collegehousut ja Suomen talven. Kun erään henkilön on saatava kulkea sellaisissa housuissa, oli ilma mikä vain. Joten fleecestä vuorta ja hyvin toimii.
Sivussa sain jopa ruokaa laitettua.
Ja sitten juuri viimeisen sauman kohdalla loppui punainen lanka. Jo oli sellainen, että nyt en kyllä ala. Antaa olla. Ei niistä olisi mitään tullutkaan. Palasin sukkailemaan. Ja sitten tuli viesti *pling* pakettinne on noudettavissa.
Autoon siis, haimme paketin ja johan oli taas punaista lankaa. Kas, paketti kun sisälsi ainostaan ompelulankoja niin Reiskaan kun ompelukoneisiinkin. Tilaaminen tulee halvemmaksi, kuin kaupasta ostaminen.
Joten sain pojan housut valmiiksi ja pöksyt saivat hyväksynnänkin, tuolla se nyt istuu housuissaan ja tekee jotain jännää.
On se syöminen vaan niin hirmuisen vaikea muistettava. Käsistä alkaa huomata, että vähän turhan usein unohtuu koko homma. Kynnet halkeilee ja iho repeilee. Kipeitä haavoja pitkin kämmeniä. Pitäisi kai yrittää muistaa se ravinto jotenkin useammin.
Voi tosin mennä samaan koppaan sen lupauksen kanssa, että yritän ottaa yhteyttä omiin ihmisiini. Enpä ole yrittänyt. Enkä taida jaksaa yrittääkään. Menee se näin itsekseenkin. Sitä paitsi menen kohta takaisin töihin, siinä on ihan hyvästi sosiaalisia suhteita.
Ei vaan jaksa kysellä ja häiriköidä. Ja jos ne lopulta on mun ihmisiä, niin ne tulee joskus takaisin. Ja jos ei, niin sitten ei.
Yksinkertaista.
Reiska ja kaverit syövät lankaa.
Yhdellä pitää kaiken olla punaista ja mustaa, toisella mustaa ja pinkkiä.
Kipeä perhe.