Salainen aivokeskus
Oli yö ja sitten tuli aamu.
Ja piti nousta ylös ja jatkaa siitä mihin eilen jäätiin.
Soittelin lähipoliisille ja juttelin tilanteesta noin varmuuden vuoksi, että jos jotain tarvitaan. Ja sitten laitoin koululle viestiä, että ottavat yhteyttä ko. poliisiin ja pyytävät sen luokkaan kertomaan, mitä tapahtuu jos…
Ja sitten lähettelin viestejä opettajan ja rehtorin kanssa.
Ja sitten käytiin lapsen kanssa nuorisotalolla juttelemassa henkilökunnan kanssa.
Ja nyt vaikuttaa siltä, että homma selviää. Huomenna vielä yksi kiusanhenki isineen tulee kylään, mutta jos se sitten siitä.
Ei mulla oikeasti ole energiaa tämän asian selvittelyyn, siis oikeasti oikeasti. Jossain on varmaan sellainen salainen energiavarasto, jonka päällä lukee äiti. Sieltä sitten ongitaan jotain, kun lapsi on hädässä. Pitää myös olla joku salainen aivokeskus, koska olen käynyt aivan järjellisiä keskusteluja ihmisten kanssa ja järjestellyt asiat oikeaan suuntaan. Vaikka ihan oikeasti en todellakaan tiedä, mistä ne sanat tulevat, kun en oikein jaksa edes tätä asiaa kunnolla ajatella. Mutta silti puhuu poliisin kanssa fiksusti, ja nuorisotyöntekijöiden ja koulun henkilökunnan.
Vielä enemmän olen miettinyt, miten pystyy säilyttämään malttinsa näin hyvin? Rauhallinenhan nyt olen noin yleensäkin perusluonteelta, mutta kun tässä sairastaessa tuo pinna on vähän lyhyempi, niin millä pirulla sitä on näissä olosuhteissa onnistunut venyttämään?
Mutta luulen, että noin muuten olen nyt henkisesti jokseenkin siedettävissä kantimissa. Ihan kohta kuvittelen, että jaksan taas ihmisiäkin. Ja saan ehkä jopa poistuttua kotoa ja mentyä vaikka metsään. Ehkä jo ensi viikolla.
Tosin fysiikka sitten onkin toinen juttu. Kivut ovat niin valtavia, että näin iltaisin on iloisesti pöllyssä kipulääkkeistä. Niin sitä minä vaan, että haluaako joku vaihtaa elämää mun kanssa? Vaikka päiväks tai jotain?
Viidennen Artemiksen sain tänään aloitettua ja postin pitäisi viimeistään maanantaina tuoda se puuttuva kahdeksas kirja, joten ei joudu turhaa tauottamaan.
Huomenna lapsi palaa taas kouluun ja minä ehkä ehdin vähän kuuntelemaan sitäkin mitä omassa päässäni oikeasti tapahtuu.
Tosin tapahtui siinä tänäänkin, mutta ulkopuolella.
Mielenkiintoinen värikokeilu.