Toimi, älä ajattele
16.02.2015 22:38
Olin sirkuksessa hommissa, mutta piti lopettaa kesken, kun ystävä soitti.
Sellainen pieni hätäännys, että jotain on taas tapahtunut.
No eipä ollut, mutta hän oli muistanut vasta soita- napin painamisen jälkeen, että todennäköisesti nukun. Kehotti jatkamaan unia.
Sirkustrailerit olivat kuitenkin jo menneet, joten jäin valveille ja koitin kovasti pinnistellä todellisuutta vastaan.
Puhelin soi uudelleen ja postimies halusi tietää, koska saa tulla ovelle.
"Mahdollisimman pian".
Sovittiin, että kahden ja neljän välillä.
Soittelin herättäjällekin takaisin. Olin lähinnä vertaistukipuhelu, kun molempien ajatukset veivaa vielä aika hyvin tapahtuneessa.
Piti pohtia, että miten sitä selvisi maailman kanssa silloin kaksitoista vuotta sitten, kun se räjähteli jatkuvasti.
Tuli muistikuva, että ketjut, remmit, niitit, renkaat, kaikki minkä takana saa olla rauhassa auttoi sillon.
Piti kokeilla samaa, kaivelin kaapista sopivat vaatteet ja niihin lisäketjuja ja kas kummaa, oikeasti olo parani.
Henkimaailman juttuja, mutta sama se, pääasia että toimii.
Heitin lapsen seinäkiipeilyryhmän luo ja palasin kotiin. Jos toimii jatkuvasti, niin ei ehdi ajattelemaan.
Laitoin ruokaa itselleni (vähän jopa söinkin), putsasin uunin, paistoin lihapullia.
Kaivelin käsityölehtiä esille ja katselin, jos joku juttu vaikka innostaisi.
Lääkäri soitti ja kyseli kuulumisia. Sovittiin, että menen näyttäytymään hänen luokseen.
Samalla jo alustavasti sovittiin siitä, että millainen työhönpaluukeskustelu tällä erää järjestetään.
Psykiatri on ilmoittanut haluavansa osallistua siihen. Hyvä niin, ehkä jonkun pitää pitää puoliani, niin kauan, että olen itse siihen taas kyvykäs.
Ja sitten kuului hurinaa. Pakko olla postiauto!
Oli se! Ja postipoika katseli vähän ihmeissään, kun seisoin ovella odottamassa hänen saapumistaan.
Kannoin paketin ompeluluolaan ja aloitin kuorimisen. Saanen kertoa: Sir Onni on ihana.
Se on maailman ihanoin asia juuri nyt. Ja se osaa vaikka mitä ja sen kanssa on kivaa.
Iltapäivä ja alkuilta hurahti näpsäkästi tutustumisen merkeissä.
Tutustumista on parasta jatkaa jotain oikeaa tehden, joten lapsen housut ehtivät tässä illan aikana jo aika pitkälle.
Ja ajatukset ovat pysyneet aika hyvin vain tekeillä olevissa kangaskappaleissa.
Seuraavaksi pitänee metsästää mistä nykyisin voi hankkia niittejä ja muuta metalliroinaa, mutta Sir Onni vienee aikana varsin hyvin.
Jos on niittejä ja ketjuja, niin maailma pysyy kaukana.
Sir Onni - hetki hetkeltä.
Ja siitä syntyy housut.