Venähti/väsähti
Menin ajoissa nukkumaan, ihan kuten epäilinkin.
Kahden jälkeen.
Mutku on tota neulottavaa.
Herääminen pirteänä joskus kahdentoista jälkeen ja äidille viestiä, että oltiinko me tänään menossa sinne?
Oltiin kuulemma, joten pakkasin vain lapsen ja itseni autoon ja ajelin vanhempien luokse.
Toisaalta enpä kyllä olisi jaksanut ruokaa laittaakaan, joten ratkaisu oli varsin oivallinen.
Äiti ”vaati” taas pelaamaan Tetristä, mutta onnistuin saamaan diilin, jossa kudon saunaan menemiseen asti ja sen jälkeen pelaan.
Yllättävän rauhallista ja ilman kuoleman läsnäoloa se oleminen siellä oli. Jotenkin epäilin, että siellä se kuollut sukulainen kieppuu, mutta ei. Ja pakko myöntää, että olen siitä oikein tyytyväinen. Ei oo tota jaksua oikein silleen sitten kuitenkaan.
Haluan Onnin. Se tekisi elämästäni jälleen elämisen arvoista. Tuolla olisi paljon materiaalia, joista tehdä melkein mitä vain, mutten taida aloittaa mitään uutta ilman Onnia.
En tosin oikein jaksa muuta kuin kutoa ja tuijottaa huonoja elokuvia, (välillä vahingossa tulee hyviä, kuten eilen katsottu Winter’s tale). Maanantaina toki jaksan töihin ja aktiivisesti teen jotain, mutta ei vaan jotenkin nyt lähde.
On sellainen olo, kuin odottaisi jotain kovasti. Mutta en tiedä mitä odotan.
On pitkästä aikaa sellainen ”ei huvita kirjoittaa” –olo, joten jätän tämän tähän, ettei tilanne pahene.