Aina mun pitää olla kaikkialla
Muutaman vuoden kevyehkön nihkeilyn jälkeen ehdottelin bästikselle, että tehdäään kaikkea ja mennään kaikkialle. Kun vastalauseita ei kuulunut, niin alotettiin sitten homma.
Eilen käytiin Sulattamo-festareilla, halusin lähinnä kuutelemaan Fungus Mungusta, joka on mielestäni loistava, mutta samaan syssyyn siinä meni kepeästi vähän punkiakin. Yöllä palailtiin tänne ja mietittiin sopivia nimiä bändille ja biiselle. Hirmuisen hienoja ideoita syntyi.
Lähes yhtä hienoja kun se, että pitäisi löytää norjalainen valaanpyytäjä. Traanin vuoksi tietysti.
Heräiltiin joskus aamupäivällä. Bästis lähti kotiin vaihtamaan vaatteita ja sovittiin, että nähdään kolmelta Piritorilla, koska tietysti piti osallistua Pertti Kurikan Nimipäivien paluujuhlaan. Yritettiin vältellä parhaamme mukaan kaikenlaisia kameroita ja vain heilua mukana. Itse toki yritin myös vältellä tuttuihin törmäämistä, kun en ihan niin sosiaalisella tuulella kuitenkaan ollut. Ihan hauska tapamahtuma kyllä. Kaatuillessa lattiaan ja hyllyyn isketty lantio kuitenkin lähettelee sen verran hätäkutsuja, että pitkään seisominen on aika tuskallista. Muiden alkaessa nimareiden jonottamisen päätettiin jatkaa matkaa. Yhteen vanhaan työkaveriin törmäsin, mutta onnistuin sentään suht helposti irtautumaan tilanteesta.
Ja kun kerran pitää mennä kaikkialle, niin Maailma oli sopivasti kylässä. Välttelin tuttuja ja ihmeteltiin, että miksiköhän tänne tultiin. Ostettiin muikkuja evääksi ja mentiin rantaan istumaan. Ja suunnittelemaan, että mitä kaikkea ehditään kesän aikana tekemään. Aika paljon.
Seuraavaa liikettä suoritettaessa, joku taas huuteli nimeäni ja piti vaihtaa vähän kuulumisia yhden kaverin kanssa. Sillä tavalla lievästi.
Jotenkin päädyttiin kiertämään paikkoja, joissa vietin lähes kaiken aikani teini-iän lopusta lapsen syntymään saakka. Metkaa miten lähes kaikki paikat ovat muuttuneet. Mutta onpahan tänään ulkoiltu. Oltu puistossa ja meren rannalla, istuttu kallioilla ja kävelty pitkin kaupunkia. Sellaisesta saattaa joskus tulla ihmiselle hyvä mieli. Sellaisestakin saattaa tulla hyvä mieli, ettei ole pakko kävellä ja osallistua kaikkeen kaljatölkki kourassa, vaikka valtaosa niin tekeekin.
Tekemisessä ja menemisessä on sekin hyvä puoli, että tulee sellainen olo kuin olisi ollut lomalla. Ja kun lähtee kotoa pois, niin ei tarvitse märssytä kaikkien ongelmien kanssa, kun ne voi jättää ihan siististi kotiin, eivät ne sieltä mihinkään karkaa.
Ai joo, ja se bändin nimi? Toimi Kankaanniemi on tällä hetkellä vahva ehdokas.